Länsimainen lääketiede on vihdoin löytämässä hunajan lääkitsevät ominaisuudet.  Maailmalla hunajaa käytetään sairaaloissa vaikeiden haavojen ja ihosairauksien sekä syöpäpotilaiden hoidossa. Tutkimuksissa on löydetty monenlaista näyttöä sen suotuisista terveysvaikutuksista.

Kokosimme kuusi asiaa, joihin tämä kultainen ruoka-aine auttaa.

1. Sydämen asialla

   Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen hunajan syöminen pienentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Päivittäinen hunaja-annos parantaa kolesteroli-, tulehdus- ja verensokeriarvoja.
   Vaikutukset perustuvat ilmeisesti siihen, että hunajan sisältämät antioksidantit ehkäisevät rasvojen hapettumista. Ne laskevat verenpainetta ja sydämen sykettä sekä laajentavat sepelvaltimoita. Näyttäisi siis olevan paljon painavia syitä vaihtaa valkoinen sokeri hunajaan.
   Saadakseen hunajasta irti sen sydänystävälliset vaikutukset, sitä pitää nauttia 50–70 grammaa päivässä eli noin kolme kukkuraista teelusikallista. Lisää hunaja lämpimiin juomiin ja ruokiin vasta aivan lopuksi, ettei kuumuus tuhoa sen arvokkaita suojaravintoaineita.
   Tietoa ja kokemuksia erilaisista sydänvaivoista – katso kattava artikkelipankki tästä.

2. Hoitaa tulehdukset

   Muinaiset egyptiläiset hoitivat hunajalla silmä- ja ihotauteja sekä käyttivät sitä balsamoinnissa. Hunaja tepsii tulehduksiin, koska siinä on useita erilaisia antibakteerisia aineksia, kuten defensin-1-proteiinia, jolla voidaan torjua lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereita. Nyt toivotaankin, että hunajasta löytyisi ratkaisu sairaalabakteerin nujertamiseksi.
   Hunajan tulehdusta hillitsevien ainesten on todettu purevan ainakin 60 erilaiseen bakteeriin. Niiden joukossa ovat muun muassa keuhkokuumetta sekä korva- ja poskiontelotulehduksia aiheuttava pneumokokki sekä vatsahaavaa aiheuttava helikobakteeri.
   Ainakin yhteen virustautiinkin hunaja tepsii. Huuliherpes nimittäin paranee tutkitusti nopeammin, kun sivelee siihen hunajaa – ja malttaa olla nuolematta sitä pois!

3. Auttaa laihduttajaa ja diabeetikkoa

   Hunaja maistuu makeammalle kuin sokeri, joten pienempi määrä hunajaa riittää makeuttamaan teen tai kahvin. Silti hunajassa on 20 prosenttia vähemmän kaloreita kuin sokerissa eli se sopii laihduttajallekin. Erässä ylipainoisilla tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöt jopa laihtuivat hiukan, kun he alkoivat syödä päivittäin hunajaa, vaikka mitään muita muutoksia elämäntapoihin ei tehty.
   Hunajan glykeeminen indeksi on kohtuullisen alhainen, joten se ei aiheuta nopeita vaihteluita verensokeriin, vaan se pitää kylläisenä pitkään. Tämäkin ilahduttaa sekä laihduttajaa että diabetesta pelkäävää.

4. Torjuu flunssaa ja parantaa yskän

   Parhaiten säilynyt perimätieto hunajan terveysvaikutuksista on sen kyky hoitaa flunssaa. Säännöllisesti käytettynä hunaja torjuu flunssaa eli parantaa vastustuskykyä.
   Jos flunssaan kuitenkin sairastuu, hunaja on paras lääke kurkkukipuun ja yskään. Käypä hoito -suosituksissa hunaja on jo ensisijainen lääke lasten yskään. Sen on todettu olevan tehokkaampi apu kuin teolliset yskänlääkkeet.
   Niiskutatko flunssan vai allergian vuoksi? Asiantuntija selvittää erot

5. Siedättää allergioita

   Hunajasta valmistetaan myös siitepölyallergioiden siedätyshoitoon tarkoitettua hunaja-siitepölyvalmistetta. Sen, kuten muunkin siedätyshoidon vaikutus perustuu siihen, että elimistö totutetaan allergiaa aiheuttavaan aineeseen vähitellen. Herkimmät allergikot aloittavat tökkäämällä tulitikun hunajaan ja koskettamalla sen päällä varovasti kitalakea. Annostusta nostetaan sitä mukaa, kun pienempi määrä ei enää aiheuta oireilua. Siedätyshoito aloitetaan talvella hyvissä ajoin ennen siitepölyaikaa.
   Allergiahunajaan lisätään mehiläisten keräämää lepän tai koivun siitepölyä. Heinäallergiaan voi tepsiä ihan tavallinenkin hunaja.
   Lue myös: 30 faktaa allergioista

6. Pehmentää ihoa

   Saunahunajan käyttäjät tietävät, että hunaja tekee ihosta pehmeän ja kimmoisan. Hunajalla voi hoitaa monenlaisia ihovaivoja, kuten aknea. Antibakteeristen ainestensa ansiosta se nujertaa märkäpesäkkeitä aiheuttavat bakteerit.
   Naamiona käytettynä hunaja myös kosteuttaa ihoa. Sokerin ja hunajan seos on hellävarainen, taatusti kemikaaliton kuorintavoide.

Nämä ovat hunajan tehoaineet

• Pääosa hunajasta on rypäle- ja hedelmäsokereita.
• Lisäksi hunajassa on siitepölyhiukkaisa ja niiden sisältämiä B- ja C-vitamiineja, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, fosforia, rautaa, mangaania, sinkkiä, kuparia, kromia, fluoria ja booria.
• Terveydenhoidon kannalta hunajan tärkeimmät ainesosat ovat sen antimikrobiset ainekset, entsyymit ja aminohapot kuten defensin-1-proteiini.
• Bakteereita tappavien aineiden määrä ja laatu vaihtelee sen mukaan, mistä kukista mehiläiset ovat sen valmistaneet: kotimaisessa tutkimuksessa tehokkaimmiksi todettiin horsma-, kanerva-, tattari-, puolukka- ja lakkahunajat.