Meillä on kotona kaksi 13-vuotiasta poikaa. Jos minulta kysytään, niin he ovat saaneet kaiken, mitä vain ikinä ovat voineet toivoa. Olen yrittänyt tolkuttaa miehelleni, ettei meidän pitäisi aina ostaa pojille kaikkea mitä he haluavat ja heti silloin, kun he haluavat. Olisi parempi, kun he joutuisivat odottamaan erityisiin juhlahetkiin asti – synttäreihin, jouluun tai vaikka koulun päättäjäisiin. Niin pojille jäisi aikaa tuumia, tahtovatko he sitä jotakin ihan tosissaan vai onko pyynnön taustalla ollut vain hetken mieliteko tai päähänpisto.

Olen tullut huomaamaan, että jos jonkun pienimmätkin toiveet täytetään heti suoralta kädeltä ja hän saa aina kaiken haluamansa, hän ei enää osaa arvostaa niitä hetkiä, kun saa jotakin erityistä. Hän on hyvillään vain lyhyen tuokion, jos sitäkään. Hän menettää tilaisuuden tuntea jonkin koskettavan sydäntään, kokea aitoa iloa ja kiitollisuutta. Hän vain ottaa lahjan vastaan ja panee sen hyllylle ja odottaa jo seuraavaa, olematta koskaan tyytyväinen mihinkään. Sillä aina on vielä jotakin muuta, mitä odottaa, jotakin uutta ja hienoa. Mikään ei koskaan riitä eikä tee tällaista ihmistä onnelliseksi. Lisää https://kristallikauppa.blogspot.fi/